Isoja muutoksia treeniohjelmaan

Keskusteltuani tänään lääkärin, osteopaatin ja fysioterapeutin kanssa olen päättänyt "hieman" pidentää tätä mun juoksukouluani. Alkuperäinen tavoitehan oli että 11 viikon kuluttua mun pitäs pystyä juokseen 10km. No, nyt näyttää siltä että se 11 viikkoa muuttuu varmaan 11 kuukauteen.

Syy siihen on mun kroonistunut  sääriluun sisäsivun rasitussyndrooma ja sääriluun sisäsivun luukalvon tulehdus.  SSRS:n syy on niin tutkijoille kun lääkäreillekin melko  tuntematon, mutta on teorisoitu luukalvon tulehtumista (ehkä lihasaition aiheuttaman paineen vaikutuksesta), luukalvoon kohdistuvaa kitkareaktiota ja itse luun stressireaktiota. Suurimmat tunnetut riskitekijät ovat: ylipronaatio, naissukupuoli ja aikaisempi sääriluun sisäsivun rasitussyndrooma. Jja multahan löytyy nuo kaikki riskitekijät. Tietysti

Back to basics

Homman nimi on siis se, että mä en pääse ikinään penikkataudista eroon ellen hoida mun jalkojen virheasentoa kuntoon. Ja sitä ennen täytyy hoitaa lonkan virheasento ja sitä ennen selän virheasento. Eli tää mun juoksu koulu alkaa nyt siis hieman kauempaa kun siitä juoksemisesta.

Multa löytyy siis notkoselkä ja rintarangan oikoryhti, joita 8 vuoden baletin tanssiminen kakarana ei auttanut yhtään. Samoin mulla on kaikkien nivelten yliliikkuvuus, joka johtaa siihen, että mun polvet taipuu ihan mihin päin vaan ja koska lonkat on väärässä asennossa selän takia, polvet ja nilkat yrittää kompensoida asiaa juostessa ja bingo! penikkatuti iskee.

On siis ihan sama kuinka kauan lepään, paljonko syön kipu/tulehduslääkkeitä ja kuinka paljon venyttelen tai hieron kipeitä kalvoja, niin ne ei autaa mihinkään muuhun kun oireisiin eli kipuun. Ei itse ongelmaan.

Nyt siis alkaa juoksukoulussa ylä- ja keskivartalon lihaskunto treeni ja kattellaan kauanko kestää, että tää eukko saadaan edes seisomaan oikein. Jäsenkorjaajalle, osteopaatille, kiropraktikolle ja hierojalle olisi syytä mennä, mutta niillä ei pahemmin ole erikoishintoja persaukisille omaishoitajille, joten ihan joka viikkoisia tai edes kuukausittaisia käyntejä ei ole tiedossa. Onneksi kuitnekin ystäväpiiristä löytyy alojen asiantuntijoita, joilta saan vinkkejä siihen kuinka alkaa tämän eukon uudellen rakennus.

Periksi ei siis anneta, mutta hieman pidemmän kaavan kautta nyt joutuu menemään. Asiaa tässä jo hetken sulateltuani ja miettineenä enää ei edes harmita. Koko tän juoksukoulun ideahan oli kohentaa mun kuntoa ja edistää terveyttä, ei tehdä musta liikuntakyvytöntä. Nyt vaan väkästellään uudenlainen treeniohjelma ja homma jatkuu. Elämä on!